Hiljainen apu arjessa: automatisaation voima
Teknologia tukemassa huonokuntoisten ikäihmisten kotona asumista
Vaalien alla nousi paljon keskusteltua teknologian hyödyntämisestä kotihoidossa. Nykyisessä hoivakentässä kohtaaminen ja inhimillinen kontakti ovat korvaamattomia. Silti yhä useampi ikäihminen asuu kotona entistä huonokuntoisempana, ja kotihoidon resurssit ovat tiukoilla. Miten voimme sekä turvata haavoittuvimpien arjen että vahvistaa hoitajien kykyä keskittyä siihen kaikkein tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen? Vastaus ei ole korvaava teknologia, vaan automaatio ja teknologia tukemassa hoitoa, silloin kun sitä todella tarvitaan.
Teknologia ei korvaa, vaan vahvistaa
Paljon on puhuttu, että digitalisaatio korvaa inhimillisen hoivan. Näkisin kuitenkin, että teknologia ei ole hoivan korvike, vaan sen vahvistaja. Kun manuaalisen valvonnan määrää voidaan vähentää, kohdentuu hoivaresurssit sinne, missä ihmistä tarvitaan eniten: keskustelemaan, tukemaan ja lohduttamaan. Esimerkiksi automaattinen etäseuranta mittaa elintoimintoja ilman, että vanhuksen tarvitsee itse naputella puhelinta tai painaa nappia. Automaattinen kaatumisen tunnistus hälyttää välittömästi kotihoidon, kun tasapaino horjuu. Lääkityksen annostelijat varmistavat, että oikea lääkitys annostellaan ajallaan, ilman inhimillisiä virheitä.
Hiljainen apu arjessa
Huonokuntoinen vanhus ei välttämättä enää osaa käyttää älylaitteita. Siksi teknologian tulee olla passiivista ja saumattomasti taustalla toimivaa. Sen tulee tunnistaa poikkeamat rutiineissa: oven avautumisissa, liikkumattomuudessa tai puuttuvissa aamutoimissa, ja hälyttää juuri silloin, kun tilanne sitä vaatii.
- Liikkeen ja paikantamisen seuranta: avaa mahdollisuuden nopeasti puuttua tilanteeseen.
- Älykkäät hälytysjärjestelmät: soittavat kotihoidolle aina, kun kaatuminen tai pitkä yksinolo havaitaan.
- Automatisoitu kotiympäristö: valaistukset ja lukot säätyvät automaattisesti, mikä vähentää kompastumisriskiä.
Ihmiskontakti teknologian ytimessä
Ymmärrän, että mikään laite ei voi korvata inhimillistä kosketusta ja läsnäoloa. Niinpä viesti on rehellinen: teknologia ei ratkaise vanhushuollon kriisiä yksinään, mutta se varmistaa, että oikea apu on paikalla oikeaan aikaan.
Kun ammattilaisen ei tarvitse käyttää tunteja arkisiin tarkistuksiin, hän voi keskittyä siihen, missä ihmisyys todella välittyy: kuuntelemiseen, tukemiseen ja pienten arjen ilojen jakamiseen. Samalla omaiset saavat mielenrauhaa tietäessään, että teknologia valvoo taustalla.
Yhdessä eteenpäin
Teknologia on parhaimmillaan, kun se syntyy yhteistyössä hoitajien, omaisten ja meidän terveysteknologian edustajien ja asiantuntijoiden kanssa. Silloin jokainen uusi ominaisuus ja jokainen ohjelmistopäivitys rakentuu todellisten tarpeiden pohjalta. Tunnistan yhteistyössä kolme tärkeää osa-aluetta teknologian kehittäjän näkökulmasta:
- Käyttäjälähtöinen suunnittelu
- Pilottitestit todellisessa ympäristössä
- Jatkuva arviointi
Tämä prosessi varmistaa, että kehittämämme teknologia vastaa oikeisiin haasteisiin, eikä jää pelkäksi hypeksi. Toiveeni on, että terveysteknologian kehittäjien verkosto kietoutuu tulevaisuudessa yhä tiiviimmin yhteen osaamisen ja ratkaisujen kautta niin kotona, sairaalassa, vastaanotoilla kuin työelämässäkin. Tarvitaan osaamista ja uskallusta nähdä kokonaisuus, sillä Suomi on liian pieni maa keskittyä vain omaan nurkkaan.
Haluatko tapahtumaasi puhujan, joka osaa yhdistää inspiraation ja käytännön opit ja jättää jäljen kuulijoiden mieleen? Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä juuri teidän tarpeisiinne sopiva puheenvuoro!
